809030.jpg

Jalka on edelleenkin kipeä.Nyt pitäisi varmaan sitten kutsua eläinlääkäri paikalle. Tai siis vaiva on jo tiedossa, mutta kipulääkettä pitäisi saada lisää, että saataisiin tuo tulehdus asettumaan. Onneksi varsa on jo niin iso, ettei lääkekuurin pitäisi enää vaikuttaa mitenkään sen kehitykseen. Typyn toinen tiineys meni nimittäin kesken, kun hän sai tarhassa potkun etupolveensa ja joutui saamaan voimakkaan kipulääkityksen ennen kuin yhden kuukauden tiineyden kriittinen raja oli ohitettu.

Taitaa olla totta sanonta, ettei hevonen näe tervettä päivää. Vaikka mitä minä tässä marisen, pitkäänhän tuo ötiäinen oli ihan hyvässä ratsastuskunnossa. Takapakkeihin pitää suhtautua stoalaisella tyyneydellä, eivät vaivat valittamalla parane. Tosin kun niitä takapakkeja alkaa tulla yksi toisensa jälkeen, niin kyllä jopa meikäläisenkin huumorintaju rupeaa rakoilemaan... Hevosesta nyt puhumattakaan, hänhän se tässä ne kivut kärsii.

Tulipahan taas maristua. Helpottaa...

PS. Tulipahan mieleeni, että lukeeko kukaan minun kirjapäiväkirjaani, kun kukaan ei koskaan kommentoi niitä. NYYH!