Tähän ei ole vielä kuvaa, mutta odottakaas kun pääsen vauhtiin kameran kanssa.

Elämä on taas mallillaan meidän taloudessamme. Eilen saapui Miska (aka. PK eli Pikku Kisu). Hän on 2-vuotias leikattu tyttökissa. Kuvitelkaa mielessänne Kisuli pienempänä ja naisellisempana, niin näette Miskan.

Ystäväni elämäntilanne muuttui yllättäen, joten kissa tarvitsi uuden kodin. PK on puolivilli tallikissa, joten hän tiesi sen saavan meiltä hyvän ja ymmärtäväisen kodin (ks. Kisulin tarinaa). Sorry M, talouden toinen jäsen on vakaasti sitä mieltä, että kissan nimi ei voi olla PK. Ensi ehdotus oli Misu (Hah! Misut  löytyvät baarista.). Torppasin myös Missen (banaalia). Onneksi ei sentään ehdottanut Mirriä (ymmärrätte varmaan miksi?)! Lopulta hyväksyin Miskan, siinä alkaa olla jo jotain jujua.

Kissa parka ampaisi ulos kuljetushäkistä kuin Nato-ohjus ja kurvaisi minun huoneeseeni. Kävi raapimassa ikkunaa, ja siitä syöksyi kirjahyllyn päälle. Kissa mourusi koko ajan kauhealla äänellä. Aluksi hän kyhjötti minun vuoteeni alla, mutta yön tullen hän uskalsi lähteä liikenteeseen. Kahden jälkeen kissa kehräsi sylissä. Kyllä hänestä vielä kesykissa tulee!