Kävin visiitillä Abanan blogissa ja luin sieltä hänen mielenkiintoisesta päivästään. Jos yhtään lohduttaa, niin samanlaisia päiviä, joina pitäisi suosiolla painua takaisin pehkuihin heti ensimmäisellä varoituksella, tapahtuu muillekin. Tässä pari esimerkkiä.

Tapahtuipa muinaisina aikoina, kun Täti oli vielä kaupan Täti, että Täti oli menossa töihin. Ennen töiden alkua hän kävi ostoksilla ja käsiin tarttui muun muassa pari pulloa Pepsi Maxia. Koska Täti ei aina ole kaikkein välkyin, ei hän tietenkään ollut ottanut koria vaan ostokset olivat käpälissä. Ja sattui niin, että toinen pulloista putosi maahan. Siinä Täti sitten seisoi keskellä käytävää ja mietti pitäisikö suosiolla lähteä kotiin, kun haljenneesta pullosta suihkusi juomaa Tädin päälle. Mutta kuten olette jo huomanneet, Täti ei ihan yhdestä kerrasta usko. Täti siis meni töihin. Seuraavaksi hän sitten kiroili jumittuneelle kassahihnalle, ja jono senkuin kasvoi. Tässä vaiheessa Täti vain mietti, että mitä seuraavaksi... Eikä kahta ilman kolmannetta. Bzzz...bzzz... Tuli amppari ja pörräsi makealta tuoksahtavan Tädin ympärillä. Tädillä ei ole ötökkäkammoa, joten ei se mitään. Mutta rajan asetan siihen, kun hävytön hyönteinen laskeutuu päälleni ja alkaa marssia ympäri minua! Aikansa käppäiltyään amppari lähti uudelleen lentoon. Mutta sitten se teki elämänsä virheen ja palasi. Tädiltä paloivat käämit. "Anteeksiantamatonta! Tästä et enää anteeksipyynnöllä selviä!" Viaton ötökkä erehtyi nousemaan taas lentoon ja laskeutumaan kassahihnalle. Kostonhimoinen Täti nappasi näppeihinsä asiakkaan makkarapaketin. RÄT-Ä-TÄT-TÄTTÄ-TÄ! Amppari oli se sen jälkeen litteämmänpuoleista sorttia. Yllättynyt asiakas nosti peukkunsa pystyyn. Oli kuulemma edellisellä viikolla ampiainen pistänyt häntä...

Työkaverillakaan ei tänään mennyt juttu putkeen. Töihin lähdettäessä vauva oli nostanut metakan, kun maitobaari oli häipymässä. No, juuri ja juuri ehti junaan, mutta jo matkalla asemalle laukku tuntui kummallisen kevyeltä. No, eväät tietysti olivat jääneet kotiin, joten piti suorittaa koukkaus kaupan kautta. Sieltähän sitä einestä saa - siis saa, jollei pankkikortin voimassaoloaika ole juuri kuun vaihteessa umpeutunut. Onneksi oli lompakossa hieman rahaa, tosin se ei riittänyt kaikkiin ostoksiin, joten jotakin piti jättää pois. Toveri päätti ottaa härkäruukun ja jättää muut pois. Eikös se kassa ymmärtänyt, että se ruukku piti ottaa pois. Sitä selvitellessä alkoi taakse muodostua jonoa. Okei, olkoon, pois ja äkkiä! Mutta niin joutui toveri selviämään työpäivästä vedellä ja leivällä...

Lohduttiko yhtään?