Eteenpäin, sanoi mummo hangessa!
Ovet avautuivat 18.30 ja hyvässä järjestyksessä jono pääsi sisälle. Ei etuilua, ei rähinöintiä. Ensimmäiseksi kävimme ostamassa viralliset fanipaidat ja ohjelmalehdet. Matkatoveri sai myös kauan kaipaamansa Adamin levyn englantilaisversion. Vielä kuulemma olisi saatavissa myös levyn japanilaisversio. Eli seuraava matka Tokioon? Kävimme varmuuden vuoksi myös vessassa, luvassa nimittääin oli ainakin puolentoista tunnin odotus ennen konserttia ja itse konsertti.
Meillä oli seisomapaikat, joten lavan eteen pääsi juuri niin eteen kuin röyhkeys sieti. Pääsimme noin seitsemänteen riviin, mutta ehkäpä ostokset ja vessavisiitit olisi pitänyt säästää konsertin jälkeen, nimittäin jos olisimme tulleet paikalle hieman aiemmin, olisimme vaivatta päässeet eturiviin. Arvaa harmittiko!
Jalkani karjui kipua koko odotuksen ajan mutta olin päättänyt olla välittämättä sen vastaväitteistä. Onneksi olo oli siedettävä, kun välillä nojautui eteenpäin ja koukisti jalkaansa sitä samalla hieroen. Itse konsertin aikana sitten tulikin liikuttua sen verran, ettei jalka äitynyt aivan hirmuiseksi. Mutta oli odottavan aika silti pitkä. Onneksi bändi odotutti yleisöä vain noin 20 minuuttia.
Ja sitten se alkoi!
Ovet avautuivat 18.30 ja hyvässä järjestyksessä jono pääsi sisälle. Ei etuilua, ei rähinöintiä. Ensimmäiseksi kävimme ostamassa viralliset fanipaidat ja ohjelmalehdet. Matkatoveri sai myös kauan kaipaamansa Adamin levyn englantilaisversion. Vielä kuulemma olisi saatavissa myös levyn japanilaisversio. Eli seuraava matka Tokioon? Kävimme varmuuden vuoksi myös vessassa, luvassa nimittääin oli ainakin puolentoista tunnin odotus ennen konserttia ja itse konsertti.
Meillä oli seisomapaikat, joten lavan eteen pääsi juuri niin eteen kuin röyhkeys sieti. Pääsimme noin seitsemänteen riviin, mutta ehkäpä ostokset ja vessavisiitit olisi pitänyt säästää konsertin jälkeen, nimittäin jos olisimme tulleet paikalle hieman aiemmin, olisimme vaivatta päässeet eturiviin. Arvaa harmittiko!
Jalkani karjui kipua koko odotuksen ajan mutta olin päättänyt olla välittämättä sen vastaväitteistä. Onneksi olo oli siedettävä, kun välillä nojautui eteenpäin ja koukisti jalkaansa sitä samalla hieroen. Itse konsertin aikana sitten tulikin liikuttua sen verran, ettei jalka äitynyt aivan hirmuiseksi. Mutta oli odottavan aika silti pitkä. Onneksi bändi odotutti yleisöä vain noin 20 minuuttia.
Ja sitten se alkoi!
Brian May ja kitara (sekä joidenkin liian pitkien äijien kupoleita).
Älkää kysykö mitä he esittivät ja missä järjestyksessä! Meikä oli niin fiiliksissä, että kaikki älyllinen toiminta oli mahdotonta. Brian May ja Roger Taylor ovat harmaantuneet charmikkaasti ja Adam Lambert selvisi omasta osastaan mainiosti. Kukaan ei tietystikään korvaa Freddietä, ne saappaat ovat kenelle tahansa liian suuret. Mutta niinpä Adam itsekin sanoi, ettei edes yritä matkia Freddietä vaan tehdä itsensä näköiset tulkinnat.
Älkää kysykö mitä he esittivät ja missä järjestyksessä! Meikä oli niin fiiliksissä, että kaikki älyllinen toiminta oli mahdotonta. Brian May ja Roger Taylor ovat harmaantuneet charmikkaasti ja Adam Lambert selvisi omasta osastaan mainiosti. Kukaan ei tietystikään korvaa Freddietä, ne saappaat ovat kenelle tahansa liian suuret. Mutta niinpä Adam itsekin sanoi, ettei edes yritä matkia Freddietä vaan tehdä itsensä näköiset tulkinnat.
Konsertissa kuvaaminen on yllättävän vaikeaa, varsinkin kun ei ole eturivissä. Vastavalo tekee temppujaan ja solisti mokoma juoksee ympäriinsä. Ja kun vihdoin hän pysähtyy hetkeksi paikalleen, niin juuri kun olet saanut kohdistettua kameran häneen ja olet valmis näppäämään mestariteoksen, niin eiköhän joku perkunaksen ääliö läväytä käpälänsä eteen!
Alussa lavalla olivat niin Brian, Roger kuin Adamkin. Adam otti yleisön haltuunsa eikä sillä näyttänyt olevan mitään vaikeuksia hyväksyä Adamia Freddien sijalle.
Vaikka Freddie Mercury oli Queenin keulakuva ja sen solisti, ei hän ollut koko Queen. Suuri osa oli myös Roger Taylorin ja Brian Mayn lauluosuuksilla soittonsa ohella.
Koko joukosta hohkasi aito soittamisen ilo. Vai mitä sanotte Brianin ilmeen perusteella?
Tästä kuvasta guruni Soile sanoi, ettei sille tarvinnut tehdä mitään. Hyvä niin, nimittäin joukossa oli myös täysin mustia otoksia. Linssin suojuksen pois ottaminen kun taitaa olla niitä perusasioita...
Välillä Adam poistui takahuoneeseen vaihtamaan vaatetusta ja vastuu showsta jäi Brianin ja Rogerin harteille.
Ja hyvinhän se sujui usean vuosikymmenen rutiinilla. Brian May on yksi rockhistorian arvostetuimmista kitaristeista.
Brian ja akustinen kitara. Ensin Freddie esitti kappaleen seinältä, ja Tädin alahuuli väpätti. Mutta seuraavaksi Täti menetti katu-uskottavuutensa lopullisesti. Brian nimittäin omisti seuraavan kappaleen Freddielle, eli hän esitti Love of My Lifen. Siinä vaiheessa Tädin kyyneleet valuivat pitkin poskia. Niitä sitten yritin vaivihkaa varovasti taputella, ettei meikki leviäisi. Tosin kyllä epäilen, etten ollut siinä vaiheessa ainoa joka itkua tiristi. Saatatte kenties arvata, että olen Freddie-fani.
"Pojat" vauhdissa. Ikäeroa Queenin jäsenten ja Adamin välillä on yli 30 vuotta, mutta se ei vauhtia tunnu haittaavan. Ilmiselvästi he ovat samalla aaltopituudella. Queenin neljäs jäsen on basisti John Deacon, mutta hän ei ole ollut aikoihin missään tekemisissä musiikin kanssa.
Adam ja lohikäärmetakki. Kappaleena tietenkin Dragon Attack.
Välillä se sokeakin kana löytää jyvän eli Täti saa aikaiseksi hyvän kuvan. Tähän kuvaan minä olen suorastaan rakastunut! Adam on kuvassa söötti kuin pieni possu (anteeksi Adam, hän kun on juutalainen) ja livenä vielä tuhat kertaa namuskampi. Klassisen kaunis nuori mies ja pituutta yli 190cm. Kyllä sitä kelpaa katsella!
Muistoesine, eli konserttilippu. Kyllä Täti on ihan oikeasti käynyt Queenin ja Adam Lambertin konsertissa.
Konsertti päättyi Bohemian Rhapsodyyn ja luonnollisesti koko yleisö yhtyi lauluun. Pienen odottelun ja kannustuksen jälkeen ryhmä palasi vielä näyttämölle ja esitti kolme encorekappaletta.
Sitten se oli ohi. Onko teillä koskaan ollut epätodellinen olo konsertin jälkeen? No, sitten tiedätte millainen fiilis minulla oli. Jotkut kriitikot esittivät jälkikäteen hieman happamia mielipiteitä, mutta minusta tuntuu, että tavallinen yleisö eli koko konsertin läpi puhtaalla tunteella. Meille ei jäänyt siitä mitään valittamista. Konsertti myös kuvattiin, en tiedä tuleeko televisiosta vai tuleeko kenties dvd:lle levy yhteydessä. Hankintalistalle siinä tapauksessa!
Yllättävän hyviä kuvia sain, ainakin kun vähän Photoshopilla käsitteli... Kuten sanoin, oli ylivalottumista mahdotonta välttää. Mieleni teki useamman kerran käyttää edessä seisovaa Matkatoveria kameran jalustana. "No, olisit toki ihmeessä käyttänyt!" oli vastaus. Eli ensi kerralla sitten.
Loppu matka seuraavassa postauksessa.
Konsertti päättyi Bohemian Rhapsodyyn ja luonnollisesti koko yleisö yhtyi lauluun. Pienen odottelun ja kannustuksen jälkeen ryhmä palasi vielä näyttämölle ja esitti kolme encorekappaletta.
Sitten se oli ohi. Onko teillä koskaan ollut epätodellinen olo konsertin jälkeen? No, sitten tiedätte millainen fiilis minulla oli. Jotkut kriitikot esittivät jälkikäteen hieman happamia mielipiteitä, mutta minusta tuntuu, että tavallinen yleisö eli koko konsertin läpi puhtaalla tunteella. Meille ei jäänyt siitä mitään valittamista. Konsertti myös kuvattiin, en tiedä tuleeko televisiosta vai tuleeko kenties dvd:lle levy yhteydessä. Hankintalistalle siinä tapauksessa!
Yllättävän hyviä kuvia sain, ainakin kun vähän Photoshopilla käsitteli... Kuten sanoin, oli ylivalottumista mahdotonta välttää. Mieleni teki useamman kerran käyttää edessä seisovaa Matkatoveria kameran jalustana. "No, olisit toki ihmeessä käyttänyt!" oli vastaus. Eli ensi kerralla sitten.
Loppu matka seuraavassa postauksessa.
Kommentit