Herätyskello soi 6.20, ihan niin kuin pitikin. Kaikessa rauhassa valmistauduin työpäivään radiota kuunnellen. Olin valmistautumassa aamiasta syömään, kun huomioni kiinnittyi radiosta kuuluvaan puheeseen. Siinä sanottiin, että kuuntelijoilla oli aikaa vastata päivän kysymykseen vielä runsaat kymmenen minuuttia, kello kahdeksaan.

Häh?!

Hätäinen vilkaisu kelloon seinällä vahvisti sen, ettei kuuluttaja höpissyt omiaan. Herätyskello oli sitten toissa yönä päättänyt siirtyä omia aikojaan talviaikaan. Vahinko vain, että minä olin jo siirtänyt sen itse lähes viikkoa aikaisemmin. Kello kun ei ole siirtynyt automaattisesti oikeaan aikaan vielä kertaakaan. Aiemmin se on vain tehnyt tämän ennen varsinaista siirtymistä. Mutta tietenkään tämä ei voi tapahtua silloin, kun on iltavuoro... No, hurautinpa taas taksilla töihin.

Työpäivä meni kuten pitikin, ei siinä mitään. Sainpahan vihdoinkin vastattua seksikysymyksiin. Nyt en halua kuulla enää sanaakaan seksiin liittyen. Siis iGS:issä. Ensin yksi kysyjä kyseli seksuaalimoraalista kivikaudella. Ihan asiallinen kysymys. Vahinko vain, ettei moisesta jää mitään jälkiä tutkijoille löydettäväksi. Piti selittää, että arviot ovat valistuneita arvauksia nykyajan alkeellisten yhteisöjen käyttäytymisen perusteella. Toinen kysymys sitten oli, että voiko miehellä olla se liian iso tai pieni. Siis naisen mielestä. Ja voiko nainen olla liian kireä tai löysä. Asiallisuus on päivän sana. Täti kahlasi läpi kauhean kasan alaan liittyvää kirjallisuutta. Vastaukset löydätte iGS:in arkistosta.

Illalla oli vuorossa työkavereiden kanssa visiitti Studio Pasilaan. Kyseessä oli standupkomiikkapläjäys Club Act!One. Esiintyjiä oli neljä: Mika Eirtovaara, Teemu Vesterinen, Heli Sutela ja Mika Kivelä. Oli oikein hauskaa, välillä sai nauraa melkein kyyneleet silmissä.

Siitä tulikin mieleen, että nyt olen nähnyt livenä koko kaupungin pahamaineisimman possen. Citykanit! Siinä niitä oli pieni lauma hovioikeuden edessä, eivätkä ne välittäneet pa....kaan Tädistä. Nehän olivat ihan kuin nykyteinit. Vanhoja käpyjä ei tarvitse noteerata. Vahinko vain, että söpöt pampulat päätyvät leijonien lounaslistalle... "Ja hyvä niin! " puhisevat intohimoiset puutarhurit.

Kirjaston possen matka puolestaan jatkui teatterista Van Goghin kautta Mount Everestiin myöhäiselle illalliselle. Täti tilasti ekstratulista ruokaa ja lievennykseksi mangolassia. Oli erinomaisen maukasta eikä ollenkaan liian tulista. - Siis suun mielestä. Yöllä heräsin oksentamaan koko roskan ulos, kun maaru ei kestänyt chilejä. Ei siis ollut kyse siitä, että ruoka olisi ollut pilaantunutta. Siinä minä sitten mietin, että maistuipahan ainakin hyvältä. *huokaus* Tädin massu on nössö!