809026.jpg

Tässä tosin kyse on ruoasta, mutta ilme on oikea.

Olimme taas kerran maastoilemassa ja hauskaa oli. Typykin oli iloinen kuin peipponen. Siis todella hyvällä tuulella. Palasimme sitten tallille runsaan tunnin kuluttua ja laitoin Typyn kiinni puomiin siksi aikaa kun riisuin varusteet hänen päältään. Vieressä puomissa seisoi Essi, josta Typy ei varsinaisesti välittänyt. Syynä oli yksi talvilomaviikko, jonka aikana Typyn "omaisuus" hoiti Essiä. "Kuinka se kehtaakin koskea toiseen hevoseen, kun sillä on minut!" No, Essin omistajalla oli kiire, sillä he olivat menossa tunnille, joten avuliaana-aatuna autoin häntä Essin harjaamisessa ja satuloinnissa.

Seurauksen jo arvaattekin. Typy veti herneen oikein kunnolla nenäänsä , ja tamman mustasukkaisesta raivosta sai kärsiä asiaan aivan viaton Varjo-ruuna, joka sattui tulemaan lähelle, Typyn hampaiden muodossa. Auts! Siis ihan oikeasti tamma oli ihan raivona, kun vein hänet sisälle. Kyllä ne hevoset osaavat olla mustasukkaisia omista ihmisistään. Jollette usko, niin kysykää vaikka keneltä tahansa hevosenomistajalta tai -hoitajalta!