Harvinaista kyllä, Täti oli valmista kauraa jo hieman kymmenen jälkeen eilen illalla, joten luovutin suosiolla ja kömmin pehkuihin. No, herätys oli ollut jo aamukuudelta, joten kenties sillä oli jotakin tekemistä tapahtuneen kanssa. Nukahtamisessa ei ollut mitään vaikeuksia, Täti oli unessa miltei ennen kuin pää iskeytyi tyynyyn. Täti vaelsi unten mailla kauniita unia katsellen.

Kunnes vähän ennen kolmea SE tapahtui. Täti siis katseli sujuvasti unta, jossa posti toi lahjaksi mainoslaukun. Kovasti ihmettelin mikä se oli olevinaan. Mukana oli lappu, jossa oli hinta 89. Varmaankin markoissa, koska laukku ei ollut nahkaa, joten en minä sellaista hintaa euroissa maksaisi. Okei, hintalappu paikoillaan. Pitääkö tästä nyt maksaa, vai onko tämä ilmainen lahja? Kääntelin lappua käsissäni, siinä oli lahjan antajan nimi - Eiji - ja kuva. Kuvassa oli tietty pohjanmaalainen kyläkauppias.

Aaauugghhh! Räps! Ping! Tädin silmät rävähtivät kauhusta auki, ja aivot säpsähtivät hereille. Meni sitten kolmatta tuntia nukahtaa uudelleen, kun värisin kauhusta vuoteessa. Kuten huomaatte, en ole kyseisen henkilön varsinainen fani. Varmaan hiipi uniini, kun oli taas juuri lehdessä. Pysy vain pois minun unistani!

Normaalisti Täti nukkuu kuin tukki...