Täti vakuutti kirkkain silmin lapsosille, että Täti oli oikeasti 12-vuotias kirjastossa lasten manganpiirtämistunnilla. Täti oli tehnyt käänteiset conanit, eli oikeasti olen se ipana, joka salaperäisesti on siirtynyt vanhan kävyn kehoon. (Selitykseksi niille, jotka ovat täysin ulalla: Salapoliisi Conan on teinipoika, joka siirtyy 6-vuotiaan pojan kehoon, ja siitä alkavat sitten seikkailut. Kuuluisa mangasarja.)

Eli Suutarilan kirjastossa piirsimme eilen illalla mangaa Hannan ja Sadun johdolla. Mukana oli mukavasti lapsosia sekä yksi yli-ikäinen tapaus. Tosin eivät nuo näyttäneet kyttyrää tykkäävän. Aluksi harjoittelimme ihmisen piirtämisen perusteita ja lopuksi saimme piirtää vapaavalintaisen oman hahmomme. Siis kaikki muut paitsi Täti - Hanna komensi Tädin piirtämään kissatytön. Tulihan siitä jonniinmoinen, mutta kauhukseni huomasin jälkikäteen, että sillä oli aivan liian pienet - no - tissit. Yhden piirustusoppaan kannessa nimittäin oli erittäin hyvin muodostunut kissatyttö.

Oppaamme kehottivat käyttämään piirtäessä apuna viivoja. Aarrghh! Tädion piirtäminen rupesi sujumaan vasta siinä vaiheessa, kun luovuin niistä pahuksen viivoista. Tosin tunsin itseni muutenkin raajarikoksi, sillä viimeksi olen oikeasti piirtänyt koulussa - siis lukiossa vuonna yksi ja kaksi. Näitä tänne pikaisesti raapustettuja tekeleitä ei lasketa. Kyllä se vaan on niin, että piirtämisessäkin taidot ruostuvat harjoituksen puutteessa. Tietysti luontaisesta lahjakkuudestakaan ei olisi haittaa...

Varailin tätä tilaisuutta varten kirjastolle useampia piirustusoppaita. Yksi oli nimeltään How to Draw Female Characters. Oletin siinä opastettavan piirtämään söpöjä shoujotyttöjä. Joo, olivathan ne söpöjä - ecchityyliin. Kohdeyleisömme kun sattui olemaan siinä 10-vuoden molemmin puolin, niin piilotimme vaivihkaa kirjan. Tosin pojanjössit olisivat saattaneet pitää kirjasta kovastikin...