Tämä viikko on Tädin kohdalla ollut kovin hektinen. Tiistaiaamusta ampaisin heti alkajaisiksi Soilen luo digikameraa hakemaan lainaksi. Olivat Digin kanssa vastassa pysäkillä.

Täytyihän sitä harjoitella Digikuvien ottamista. Vähän etutassusta puuttuu, mutta muuten melkein kelpaa!

Ehdin olla vieraissa vain vähän yli tunnin, kun piti ampaista kohti töitä. Tuli pitkä päivä. Olin liikenteessä yhteensä 12 tuntia.

Keskiviikkona oli sitten Muccun konsertti. Siitä tulee raportti kohtapuoliin. Töissä aamuvuoro, sieltä ravintelin kautta konserttiin. Nukuin yön huonosti, kun konsertti jännitti, mutta en sentään nukahtanut sinne. Tälle päivälle pituutta tuli 15 tuntia.

Torstaina sitten töistä kipaisin palauttamaan kameran Soilelle. Digi oli ihmeissään, kun KummiTäti on nyt alkanut alvariinsa laukkaamaan vieraisilla. Tällä kertaa visiitti oli sitten pitempi. Tallensimme kuvat cd:lle, söimme itsemme ähkytäyteen ja lopuksi katsoimme elokuvan, Schindlerin listan. Soile sitten varoitti etukäteen, että se on nyyhkyleffa. Ei siis mikään imelä Hollywood-raina, vaan aidosti koskettava. Soile yritti lopussa kovasti olla nyyhkimättä, mutta minkäs teet, kun vierestä kuuluu surkeaa vollotusta. Ainakin räkä lähti liikkeelle...

Illan lopuksi Soile ja Kaneli saattelivat minut turvallisesti pysäkille. Pituutta päivälle tuli 16 tuntia.

Tällä kertaa osuivat kokonaan linssiin. :D

Perjantainakin oli aamuvuoro. Kun pääsin kotiin, painuin suoraan pehkuihin ja nukuin monta tuntia. Enkä lauantaina suostunut lähtemään Muttin kanssa Hulluille päiville. Nyt alkavat patterit taas olla latautuneet.