Helsinki International Air Show 2009

Kuvat: Abana

Eli eihän sitä tällä massalla omin voimin maasta nousta vaikka sitten kuinka räpyttelisikin käsillään. Kyllä siihen hieman mekaanista apua vaaditaan. Nauru

Tosin lento jäi tällä kertaa hengen liidoksi, kun menimme Abanan kanssa sunnuntaina 16.8.2009 Malmin lentokentälle katsomaan Helsinki International Air Show'ta. Aamulla satoi vettä kuin aisaa, mutta me emme pienistä säiky.  Onneksi kuitenkin päivän mittaan sade taukosi. Tapasimme Malmin juna-asemalla olevalla bussilevikkeellä ja ihmettelimme mistä bussit lentokentälle lähtivät. Jonkun ajan kuluttua kauhea epäilys hiipi mieleemme, että lähtisivätkö ne sittenkin Ala-Malmin torilta. Sieltähän ne. Oli kuulemma muillakin vaikeuksia löytää busseja.

No, joka tapauksessa pääsimme turvallisesti kentän takaportille, josta raahustimme pitkän matkaa sateessa. Ensimmäisenä pysähdyimme tutustumaan Patrian lentokouluun joka oli kaukana varsinaisesta näyttelyalueesta.

1250844985_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuvassa Täti ihmettelee aitoa Piperiä. Uskaltaisikohan sitä moisen räppänän kyytiin? Lentokoneilla ei ole varsinaisesti samanlaisia nimiä kuin laivoilla, mutta yleensä ne saavat jonkin rekisteritunnuksesta muokatun lempinimen. Ovathan ne "isukkien" pikku kultia. Nauru

1250845003_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jos tuntui edellinen kone epäilyttävän pieneltä, niin tämä oli sitten vielä pienempi... Tämä on aito taitolentokone. Lento-ominaisuuksiltaan ei yksi- ja kaksitasoisilla koneilla ole juurikaan eroa. Kaksitasokoneessa vain siivet voivat olla lyhyemmät, jolloin se kääntyy akselinsa ympäri nopeammin kuin yksitasokone. Ympäri... Brrrr!

1250845019_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tämä on sitten armeijan joukkojenkuljetuskone, kuten harmaasta väristäkin jo voi päätellä. Asiallisista asiallisin työjuhta.

1250845063_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Rennon näköinen tyyppi. Onko edellisenä iltana tullut nautittua liikaa? Toivottavasti ei ole lentäjä... Mutta armeijan koneissa matkustaminen ei todellakaan suju luksusluokassa. Tämän jälkeen tutustuimme armeijan helikopteriin. Siinä sentään oli kangasistuimet. Kopterissa oli varoitus, ettei jalkoja eikä varusteita saanut pistää istuimien alle. No minä sitä ihmettelemään, johon sain selityksen. Kuulemma laskeutuminen saattaa välillä olla niin raju, että penkit antavat periksi (ihan suunniteltu juttu!). Meinaan, että saattaa tehdä aika pipua kun jalata taittuvat vauhdilla ja voimalla alle. Auts!

1250845082_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tervetuloa! Tämä on Kalakukko Airwaysin lento F1 Huitsin Nevadaan. Kapteeninanne toimii Täti. "Hmmm? Mistäköhän tämä laitetaan käyntiin? Mikäs tuo nappi on? Miks se vilkkuu punaisena?" "Höh? Mihin ne kaikki matkustajat katosivat? Heiiii! Onks täällä ketään?"

Eli Täti Blue1:n lentokoneeseen tutustumassa.

1250845103_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä on jo historian siipien havinaa. Presidentti Kekkosta kuljettanut DC-3 laskeutumassa. Tällä on käyty ties missä. Missäs se Kekkonen kiiipesikään palmuun? Mitä kaikkea koneen seinät voisivatkaan kertoa. On kuulemma tällä kuljetettu myös kaikenlaista salaista...

1250845120_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Paikalla oli myös yleisölennätystä niin lentokoneella kuin kopterillakin. Lentokoneessa kuulemma voi hetkeksi ottaa näppinsä irti sauvasta mutta kopterissa niin ei voi tehdä. Helikopteri kuulemma yrittää aktiivisesti tappaa lentäjänsä. Hui! Mutta itseasiassa ymmärrettävää, kun lentokone ja helikopteri liikkuvat ilmassa ihan eri periaatteella. Kopterissa kun ei ole kannattelevaa siipipinta-alaa.

Lisäksi näyttelyssä oli lentonäytöksiä. Taitolentoa niin potkurikoneilla kuin suihkumoottorikoneilla. Kuulkaa, kyllä sitä Hornetista oikeasti lähtee kauhea mökä! Paukaus vain kuului, kun äänivalli meni rikki! Suihkareiden katseleminen sai taas Tädin haaveilemaan lentämisestä. Tädille ei mitään niin nössöä ja hidasta kuin propellikone. Suihkuhävittäjä sen olla pitää! Niiden makuun Täti pääsi jo Harrier-simulaattorissa. Kyllä ne menevät aikamoista haipakkaa!

Oli oikein mukava ja opettavainen päivä. Juttelin runsaasti harrastajien ja ammattilaisten kanssa. Kaikki olivat ystävällisiä ja kärsivällisesti vastasivat mistään mitään tietämättömän Tädin kysymyksiin. Täytyy myöntää, että lentokoneet koskettavat minun sielussani johonkin hyvin alkukantaiseen paikkaan. Vain kotka voi nousta aurinkoon, mutta Tädille riittäisi taivaan sini...