Miskan elämässä on viime aikoina pitänyt kiirettä - rietastelujen suhteen.

Tässä eräänä päivänä kissaa ei näkynyt pihalla - ei mailla eikä halmeilla. Okei, tämä oli sitten kissan viimeinen ulkoilu vapaana, ajattelin. Ravasimme Talouden Toisen Jäsenen kanssa ympäri pihaa kissaa kutsuen ja penkoen kaikki niin mahdolliset kuin mahdottomatkin piilopaikat. Vaan eipä kattia näkynyt. Kunnes TTJ huomasi katekankaan alla epäilyttävän kohouman... Kangasta nostettaessa kissa kömpi esiin salaattipenkistä silmiään unisesti räpytellen: "Mitä ihmettä te kiljutte, eihän tässä kissa edes saa nukutuksi?" Just, joo...

Seuraavana päivänä kissa harrasti kiipeilyä pihatammessa. Eräässä vaiheessa kissa keikkui korkeammalla kuin kauheasti noituva orava. Kissaparka joutui sitten sisälle arestiin muutamaksi tunniksi. Tuohtunut orava sen sijaan paineli ruokapaikalle syömään auringonkukansiemeniä ja muita herkkuja. Niin se on, etteivät onnen lahjat jakaudu tasaisesti Miskaseni.