Toinen uutuus on Gilia ja levynsä Materou Opera (European edition). Kuten levyn nimi jo kertoo, on vuorossa välillä hieman oopperamaisia sävyjä. Ei kuitenkaan sellaista rockoopperaa kuin Moi Dix Mois'lla tai Versailles'lla. Ja kuvassa pojat ovat niin söpöjä, niin söpöjä...
Kolmas japanilainen levy on GazettEn Stacked Rubbish. Tämä levy on varustettu sillä kirotulla Parental Advisory Explicit Content-tarralla. Kyllä nuorisoa on suojeltava. Mutta kuinka moni näistä nuppusista ymmärtää japania? Tämä levy oli minulle jo etukäteen tuttu, kuten olen jo aiemmin kirjoittanut. Lainasin sen kirjastosta. Nyt sain levyn sitten omakseni. Odotus oli pitkä, mutta kannatti!
Lopuksi Täti took a stroll down a memory lane. Ah sitä kultaista lapsuutta! Jep, jep. Tädin kaapissa on luuranko, mutta kukapa 70-luvun lapsi ei olisi pitänyt Abbasta. Tosin olen antanut kertoa itselleni, että tänä päivänä on ihan kunniallista pitää Ruotsin nelikosta. Toista se oli kultaisella 80-luvulla! No, mukaani lähtivät levyt The Album ja The Visitors. Klassista poppia, johon aika ei ole päässyt puremaan. Toimii edelleenkin. Vaikka sanoisitte mitä! (*mutinaa, mutinaa, mutinaa*)
Kommentit