Jaahans, Täti on taas vuoden vanhempi ja viisaampi (?), mutta tällä kertaa ei syvemmällä velkavankeudessa, kun sain tamman seksivelat maksettua. Voi veikkoset, että velattomana on hyvä olla (anteeksi, jos väännän puukkoa haavoissanne)!

Mitä siis tapahtui viime vuonna? No, töitä on ainakin riittänyt. Täti sai kesäksi ensimmäisen oikean virankin, olkoonkin että se oli vain pätkä, mutta nekin lasketaan. Sillä olen pätkätyöläinen, mutta onneksi se ei minua haittaa, kun en ole kovin stresssaavaa tyyppiä. Mutta jääkäähän nyt kuitenkin joukolla eläkkeelle Helsingin kaupunginkirjaston tädit, jotta Täti saisi sen vakipaikan!

Täti hankki itsellensä tietokoneen ja koettaa nyt ottaa selvää sen perhanan rakkineen sielunelämästä. Ehkäpä minusta jonakin päivänä tulee asiantuntija tässä lajissa. ;-D Tosin minulla on töissä jo nyt asiantuntijan maine - tosin täysin perusteeton, mutta kuitenkin. Täti kun tietää mistä etsiä vikaa, jos kuullokkeista ei kuulu ääntä tai jos skanneri ei toimi. Tietokoneiden kanssa räplätessäni olen antanut kertoa itselleni pari sääntöä, jotka kuuluvat seuraavasti:
Sääntö #1: Hyvät tietokoneet eivät kaadu.
Sääntö #2: Hyviä tietokoneita ei ole olemassakaan.

Hevostelun suhteen elämää minulla ei ole. Olen, kuten teinit sanovat - nolife. Kertaakaan en istunut hevosen selässä, lähimmät kontaktit niihin tuli tallia tehdessä. Joten ymmärtänette, että Täti kärsii vakavasta aliravitsemuksesta. Mutta kun ei oikein uskalla mennä vakitunnille, kun nuo työvuorot ovat sitä mitä sattuu. Koetan kyllä säästää siihen uuten kopukkaan, mutta ensin kai pitäisi hankkia se uusi talo, kun nykyinen kohta romahtaa ympärille...

Manga päivässä, pari parhaassa, pitää Tädin tiellä. Eli mania jatkuu entisenlaisenaan, ellei sitten entistäkin pahempana. Muu lukeminen on jäänyt lapsipuolen asemaan, mutta yritän tänä vuonna pitää paremmin puolen siitä. Mutta kun se manga on niin hyvää...

Levyjä ostin apinan raivolla, katsotaan jatkuuko tahti samana tänä vuonna. Valikoimassa enimmäkseen oli raskaampi rokki. Sori kaverit, koettakaa kestää. Samoin Talouden Toinen Jäsen, joka välillä heittelee sarkastisia kommentteja Tädin musiikkimausta. Minä sanon, että iskelmänkuuntelijat pitäkööt suunsa vain kiinni. Niillä ei ole varaa arvostella kenenkään musiikkimakua...

Yhden uudenvuodenlupauksen voisin yrittää antaa. Josko minä tänä vuonna yrittäisin pitää ahkerammin yhteyttä ystäviini. Tosin en ole koskaan ole ollut hyvä pitämään yhteyksiä yllä. Mutta jos se yhtään lohduttaa, niin kyllä te koko ajan olette minun ajatuksissani!<3<3<3

Eli taas kerran kaikille tutuille ja tuntemattomille:
Oikein hyvää Uutta Vuotta!