Jeps. Illalla siis ampaisimme Soilen ja Abanan kanssa, kuten aiemmin kerroin, Helsingin iltaan. Ensin menimme siis Kiasmaan katselemaan nykytaidetta. Olin arvioinut, että aikaa meillä menisi ehkä hieman runsaat kaksi tuntia ja olin varannut pöydän ravintolasta kahdeksaksi. Me vain selvisimme koko museosta runsaassa tunnissa. Yllättäen Kiasmassa oli vähemmän nähtävää kuin Ateneumissa. Mielenkiintoisin näyttely oli Pilviin piirretty eli siinä oli esillä modernia taidetta Aasiasta tai siis pikemminkin Japanista, Koreasta ja Kiinasta. Minun silmiäni miellytti eniten teos Eros ja Thanatos, toinen kiva oli Metsä, jossa oli pieniin pusseihin tehty puita. Mielenkiintoinen oli myös Hiraki Sawan Asunto, jossa lentokoneet lentelivät asunnon sisällä. Eli tiedä sitten, mitä kodeissamme tapahtuu, kun emme ole paikalla... Tunnetuin taiteilija oli rouva Lennon eli Yoko Ono. Mutta tyylikkäintä taidetta edustivat henkilöstöhissin ovet. ;-D

Lopuksi siirryimme kahvilaan virkistäytymään ja sieltä Kiasma-kauppaan. Hillintöntä hirnuntaa parissamme aiheuttivat muistikirjat, joissa luki "En ihan ymmärrä". Se osui suoraan nappiin. Varmasti jo arvasitte, että olemme enemmän klassisen taiteen ystäviä. Minusta nykytaiteen ongelma on se, että se on tarkoitettu kutkuttelemaan enemmänkin älyllisesti, emotionaalisesti se jättää kylmäksi. Mutta takaisin sinne kauppaan. Ostin nimittäin sieltä kolme magneettia. Niissä lukee: 1. We're Not Gossiping. We're Plotting Our Evil, Left-Wing, Feminist Agenda. 2. God doesn't believe in me either. Things even out. Sekä 3. Sarcasm: Now Served All Day! Hyvin Tätimäisiä, vai mitä?

Sitten vaelsimme tiukassa pakkassäässä japanilaiseen ravintola Kotoon Kalevankadulle. Vaikka nimi kuulostaakin suomalaiseen korvaan hyvin kotoisalta, niin nimi kyllä tarkoittaa erästä japanilaista soitinta. Ravintola on pieni ja kodikas, vastaanotto lämmin ja mikä parasta, ruoka on todella herkullista. Tädille vain sattui se fiba, että aliarvioin annosten koot tai sitten vatsalaukkuni vetävyyden...


Alkupalana oli mm. californiamakisushia. Sain jopa Soilen ja Abanan maistamaan mokomia kotkotuksia. Keitettyä mustekalaa he mulkoilivat ei-niin-vähän pahoinvoivan näköisinä. Silmänisku Aterian aloitimme misokeitolla. Mmm, oishii!

Pääruokana oli sitten wafu steak eli naudanfileetä japanilaisessa kastikkeessa. Tädin silmät menivät nautinnosta ristiin. Mmmm, mmmm!! Lisänä tietysti riisi sekä pikkelssilajitelma. Jälkiruoaksi youkan eli punapapuhyytelö ja aterian lopetti vihreä tee. Aterian juomina olivat sapporo-olut sekä sake. Kaiken tämän jälkeen Täti olikin sitten halkeamaisillaan. Onneksi en ollut ainut ylensyönyt seurueessa! Tädit lähinnä vyöryivät ulos ravintolasta. Nauru Tuskaisen puhinan ja huokailun saattamina taapersimme Kamppiin ja olutravintola Bruuveriin, jossa lopetimme illan oluttuopillisella.

Kotiin Täti saapui hieman puolenyön jälkeen. Miska-neiti oli kuulemma ollut huolissaan, käynyt jopa yhdeksänmaissa tarkistamassa minun huoneeni, josko siellä piilottelisin... Kyllä kissa sitten kiehnasikin koivessa kiinni!

Ps. Seuraavan kerran arvelen tarvitsevani ravintoa ensi jouluna.