809012.jpg

Sattuneesta syystä siirrymme nyt Typy-tarinoissa menneisyyteen. Tuossakin kuvassa tammukka näyttää niin patalaiskalta, että... Hänen sisällään kuitenkin asui piilevä lipizzaorhi. Matkatkaamme ajassa taaksepäin useita vuosia, aikaan jolloin Typy oli vielä nuori ja vetreä.

Eräänä talvisena päivänä lähdimme Henkan ja hänen hoitajansa kanssa maastoon. Henkka on arabi-lipizzaristeytys, joten ehkä hänen olisi kuulunut tehdä seuraava... No, joka tapauksessa olimme tulossa jo kotia kohti, kun Typy päätti suorittaa korkeamman koulun liikkeen. PING! Tamma loikkasi ilmaan ja viskaisi takajalkansa komeasti taaksepäin. Tiedä häntä, oliko takana kaamea lumikäärme vai mikä lie. Tuloksena oli kuitenkin lähes puhdasoppinen cabriolet. Lähes puhdasoppinen sen takia, että puhdasoppiseen suoritukseen EI kuulu hämmentynyt ratsastaja, joka räpyttelee silmiään ja pitää kahdella kädellä kiinni hevosen kaulasta. Toinen jalkakin repsotti satulan siiven etupuolella... Tamma siis laskeutui takaisin maahan kaula ja korvat pystyssä. Kieltämättä toisella oli varsin riemastunut ilme.

Pienen ihmettelyn jälkeen jatkoimme matkaa. Tammukka lähti liikkeelle tomerin askelin - tömp, tömp - ja alkoi öhistä - tiedättehän, kun hevonen on tyytyväinen ja nauttii olostaan, se öhisee. Mitä muuta siinä enää saattoi tehdä kuin nauraa hihittää? Ainakaan minä en voinut olla toiselle vihainen, kun hän uhkui silkkaa elämäniloa. Olkoonkin sitten, että minun arvokkuuteni hieman siinä prosessissa kärsi...