Ah näitä syksyn riemuja! Tonttia on piirun verran vajaat tuhat neliötä, mutta lehtien määrä on enemmän kuin riittävä. Pihalla kun on useampi lehtipuu ja orapihlaja-aita - puhumattakaan naapurien pihoilta lennähtäneistä lehdistä. Eli viikonloppu meni raivosassa rapsutuksessa. Ihan vahingossa jopa pääsi hiki kirpoamaan pintaan...

Talouden Toisella Jäsenellä taitaa olla masokistin vikaa, koska hän ei ottanut kuuleviinkaan korviinsa ehdotustani orapihlaja-aidan tuhoamisesta ja siirtymisestä ikivihreään aitaan. Ei tarvitsisi rapsuttaa eikä leikata ja muotoilla aitaa. Oh well.

Ja aivan kuin ihan kiusallaan tuuli toi mukanaan kaiken rapsutuksen jälkeen taas yhden lehden, joka laskeutui kevyesti leijaillen jalkoihini... Aaarrghhhh!