Tänään oli sitten tämän pätkän viimeinen työpäivä - keikkatyö kutsuu taas. Sain kortin ja suklaapaketin. Kortissa kiittivät arvokkaasta avusta, ja alla oli kaikkien allekirjoitukset. Sekä lopuksi uhkaus. Lupasivat, etten minä heistä pääsisi niin vain. No, onhan heillä minun puhelinnumeroni tiedossa... No, ei vaisinkaan, seuraava keikka on etelään 10. ja pohjoiseen 12. päivänä. Että niin pitkä tauko.

Viime yönä minut sitten kutsuttiin kutsuille Valkoiseen taloon. Isäntänä oli edelleen Bill Clinton. Tädin täytyi siis lähteä iltapukuostoksille. Mutta kaikenlaisia unia sitä näkeekin! Onkos teillä muuten koskaan ollut bussikuskina Elisabet II:sta? Minulla on. Näen minä toisinaan kyllä ihan älykkäitäkin unia...

Mutta kyllä sitä yhdestä pienestä kissasta osaakin lähteä kamala ääni. No, senhän te tiedättekin, että Miska on draamakuningatar. Tässä näpyttelin kaikessa rauhassa koneella, kun rupesi kuulumaan tuskaista valitusta. Auauau. Nopeasti äänenvoimakkuus ja -vaativuus nousivat. AUAUAUAUAUAUAUAU!!!!!!! Ensin en tajunnut, että se oli Miska, vaan luulin, että ääni kuuluu radiosta. No, siinä vaiheessa kun tajusin äänen lähteen ei ollutkaan sitten enää mitään tehtävissä kun kissa jo oksensi keittiön pöydän alle. 

Miska on kuulemma oksentanut aamullakin ja juonut runsaasti nestettä koko päivän. Maanantaina on Miskan rokotusten aika, joten täytyy mainita lääkärille asiasta. Saattaahan tuo tosin oksennella matoja ulos. Sai nimittäin maanantaina matolääkkeen tahnana - samoin tiistaina. Apteekin myyjää nauratti tiistaina, kun kävin ostamassa lisää matolääkettä. Arvelin nimittäin, ettei matolääkettä kauheasti ollut mennyt kissaan koska poimimme tahnamällejä niin Talouden Toisen Jäsenen farkkujen takamuksesta (Ei, TTJ ei ollut sillä hetkellä niiden sisällä) sekä jääkaapin ovesta. Toivottavasti ei kuitenkaan ole mitään vakavaa. Muuten kyllä on ihan hyväkuntoisen oloinen kissa.

Että tällaista tänään.