Koko sydämestäni ja sen syvimmästäkin pohjasta siivoamista. Vasta siinä vaiheessa, kun villakoirat hyökkäävät nilkkaan kiinni enkä saa niitä koipeani ravistelemalla irti, luovutan ja siivoan. Eikä Talouden Toinen Jäsenkään ole juurikaan siivousintoisempi. Tosin kai tässä jotakin on joulun nimissä tehtävä...

Joten eikun heti aamusta hommiin. Yhdessä ihmettelimme löytämäämme kuusenneulaspesää ja yritimme arvata miltä vuosikymmeneltä se mahtoi olla kotoisin. Tavarapaljouden raivaamiseen olisin oikeastaan tarvinnut katerpillarin. Arkeologisista kerrostumista löytyi montakin mielenkiintoista ja autuaasti unohtunutta juttua, kuten tamman astutustodistus... Laitan sen huomenna vihdoinkin postiin. Perillä sen olisi pitänyt olla viimeistään alkusyksystä... Toivottavasti minua ei hirtetä. ^_^;;;

Kaiken tämän angstin keskellä oli ihan pakko lähteä lepuuttamaan hermoja kaupungille jouluostoksille ihmistungokseen. Kaiken kukkuraksi en löytänyt etsimääni. Mutta yli kahteen tuntiin minun ei tarvinnut siivota, se tässä tärkeintä oli!

Kotona odotti rojukasa, jonka luota olin hysteerisesti kirkuen karannut ostoksille, mutta matka oli tehnyt tehtävänsä, ja stoalaisesti tartuin uudelleen toimeen. Ja kas kummaa, täällä näkee taas eteensä! Ainakin vähän aikaa...