Se on täällä taas! Siis Talvi. Siis Lumi. Eli varsinainen ensilumi satoi toissapäivänä perjantaina. Antti-Tuisku eli myrsky hoiti kunnon lumipeitteen eteläiseen Suomeen. Minulla oli töissä aamuvuoro - kuinkas muutenkaan. HKL hoiti osuutensa mainiosti keskustaan asti mutta sitten tulikin tenkkapoo. Olisi pitänyt mennä junalla loppumatka mutta juna-asemalla oli täysi hulabaloo päällä. Ei nyt syyllistetä VR:ää, he huolehtivat vain junaliikenteestä, radat pitää kunnossa toinen taho, ja jos se ei pelitä niin eivät junatkaan kulje. No, joka tapauksessa minä olla möllötin Helsingin rautatieasemalla ja tihrustin näyttötauluja. Myöhässä... Peruttu... Täti veti johtopäätöksensä ja taapersi taksitolpalle pitkän jonon jatkoksi.
Pääsin aikanani taksin kyytiin ja lähdimme kohti työpaikkaani. Kuski kertoi, että hänen edellinen kyytinsä oli ollut Pasilasta keskustaan. Kyydissä VR:n työntekijöitä, jotka eivät olleet päässeet junalla keskustaan.
Päätin jo siinä vaiheessa, että seuraavan kerran kun tulee kunnon myräkkä, nukun rauhassa pitkään ja tulla töräytän taksilla töihin. Nimittäin työmatkani ei autolla ole ollenkaan pitkä, hyvällä säällä vain 15 - 20 minuuttia. Mutta kun ei ole omaa autoa niin joutuu joko kiertämään keskustan kautta tai vaihtamaan kulkuvälinettä moneen kertaan. Aikaa joka tapauksessa kuluu enemmän kuin tarpeeksi.
No, olin perillä töissä 9.12 ja olin ensimmäinen työntekijä paikalla. Okei paikalla oli työharjoittelija, mutta koska hän ei osaa hommia oli kirjasto vielä kiinni ja oven takana muutama asiakas. Vahtimestari oli päästänyt jo yhden tutun henkilön tietokoneelle mutta muuten kaikki oli vielä alkutekijöissään. Eli ei siinä sitten muuta kuin kauhea tuli pepun alle ja paikat auki. Pomo tuli noin 9.25 ja toinen työntekijä noin 9.40, hän omalla autollaan kohtuullisen läheltä. Mutta eteneminen oli ollut tuskallisen hidasta.
Työpäivä meni ihan mukavasti, asiakkaitakin riitti myräkästä huolimatta. Pomo asuu samalla suunnalla kuin minä, joten töiden jälkeen sain häneltä ja häntä noutamaan tulleelta mieheltään kyydin lähelle kotiani, mistä kauppavisiitin jälkeen jatkoin matkaani kotiin. Missä odottivat LUMITYÖT.
Se taitaa olla jokin periaatteen kysymys, että kun tulee lunta osa pihasta jää miltei paljaaksi ja osaan pihasta tuuli kasaa kunnon kinokset. Ja luonnollisesti ne kinokset ovat juuri siellä mistä kuljetaan...
No, huijasin ja kolasin vain osan lumesta välittömästi ja jätin loput suosiolla täksi päiväksi. Naapurin kanssa totesimme, että tätä (siis lumitöitä) me olimmekin odottaneet hartaasti. "Olen niin onnellinen, että voisin melkein riemusta itkeä." veisteli vääräleuka Täti. Perskeleen Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO)! Olisi nyt voinut olla riehumatta, että olisi ollut lauha talvi, ja Täti olisi säästynyt ylimääräisiltä lumitöiltä... Tai jos se pitäisi niin kylmää, ettei sataisi lunta? Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato. Ja Uskossa kuolla.
Pääsin aikanani taksin kyytiin ja lähdimme kohti työpaikkaani. Kuski kertoi, että hänen edellinen kyytinsä oli ollut Pasilasta keskustaan. Kyydissä VR:n työntekijöitä, jotka eivät olleet päässeet junalla keskustaan.
Päätin jo siinä vaiheessa, että seuraavan kerran kun tulee kunnon myräkkä, nukun rauhassa pitkään ja tulla töräytän taksilla töihin. Nimittäin työmatkani ei autolla ole ollenkaan pitkä, hyvällä säällä vain 15 - 20 minuuttia. Mutta kun ei ole omaa autoa niin joutuu joko kiertämään keskustan kautta tai vaihtamaan kulkuvälinettä moneen kertaan. Aikaa joka tapauksessa kuluu enemmän kuin tarpeeksi.No, olin perillä töissä 9.12 ja olin ensimmäinen työntekijä paikalla. Okei paikalla oli työharjoittelija, mutta koska hän ei osaa hommia oli kirjasto vielä kiinni ja oven takana muutama asiakas. Vahtimestari oli päästänyt jo yhden tutun henkilön tietokoneelle mutta muuten kaikki oli vielä alkutekijöissään. Eli ei siinä sitten muuta kuin kauhea tuli pepun alle ja paikat auki. Pomo tuli noin 9.25 ja toinen työntekijä noin 9.40, hän omalla autollaan kohtuullisen läheltä. Mutta eteneminen oli ollut tuskallisen hidasta.
Työpäivä meni ihan mukavasti, asiakkaitakin riitti myräkästä huolimatta. Pomo asuu samalla suunnalla kuin minä, joten töiden jälkeen sain häneltä ja häntä noutamaan tulleelta mieheltään kyydin lähelle kotiani, mistä kauppavisiitin jälkeen jatkoin matkaani kotiin. Missä odottivat LUMITYÖT.
Se taitaa olla jokin periaatteen kysymys, että kun tulee lunta osa pihasta jää miltei paljaaksi ja osaan pihasta tuuli kasaa kunnon kinokset. Ja luonnollisesti ne kinokset ovat juuri siellä mistä kuljetaan...
No, huijasin ja kolasin vain osan lumesta välittömästi ja jätin loput suosiolla täksi päiväksi. Naapurin kanssa totesimme, että tätä (siis lumitöitä) me olimmekin odottaneet hartaasti. "Olen niin onnellinen, että voisin melkein riemusta itkeä." veisteli vääräleuka Täti. Perskeleen Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO)! Olisi nyt voinut olla riehumatta, että olisi ollut lauha talvi, ja Täti olisi säästynyt ylimääräisiltä lumitöiltä... Tai jos se pitäisi niin kylmää, ettei sataisi lunta? Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato. Ja Uskossa kuolla.
Kommentit