808974.jpg

Eilen oli yhden kuukauden tiineystarkastus. Normaalisti ei tässä vaiheessa katsota, mutta kaikkien näiden vaikeuksien jälkeen nyt päätettiin näin tehdä. Siellähän sitä vielä oltiin, nyt jo golfpallon kokoisena! Nyt pitää tarkkailla, ettei takapäästä vain tule mitään vuotoa. Silloin pitää kohtu huuhdella välittömästi ja ommella tamma umpeen, ettei kohtutulehdus pääse kunnolla iskemään. Toivottavasti kaikki menee tästä eteenpäin hyvin. Kai me jo tämän kaiken jälkeen olemme ansainneet terveen varsan?

Tarkastuksen jälkeen lähdimme Nuppusen kanssa taas kerran ilman satulaa maastoon. Kohta tuo hevonen ei varmaan edes muista miltä satula näyttää ja tuntuu... Maastossa oli hauskaa kuten aina.

On se vaan muuten ihana ratsastaa herkällä ja nöyrällä hevosella. Huvin vuoksi testasin tamman tottelevaisuutta. Kääntelin vain päätäni ja katseeni suuntaa, ja niin tamma kiltisti vaihtoi tiellä laitaa, kääntyi sieltä mistä pitikin tai jatkoi risteyksessä matkaa. Kaikki tämä siis vain katseen suuntaa muuttamalla! Uskokaa jo, ei siellä korvien välissä ole mitään mielenkiintoista (paitsi aivan suunnattoman suloinen päälaki). Siis katse sinne minne olette menossa! Painopiste muuttuu, ja herkkä hevonen kyllä seuraa sitä. Lopuksi menimme hetkeksi maneesiin jatkamaan harjoituksia.

Jos luulette, että meidän yhteistyömme on aina ollut yhtä helppoa, niin erehdytte suuresti. Aluksi kävimme Typyn kanssa perusteelliset keskustelut siitä, pitääkö mammaa totella. Mutta, Ah!, se fiilis, kun saa hevosen oikeasti toimimaan. Oletteko te koskaan päässeet ratsastamaan suorastaan euforisessa tilassa? Kaikki menee juuri niin kuin pitää, ja hevonen on kuin unelma, toimii kuin ajatuksen voimalla!