808994.jpg

Nefer, nefer, nefer...

Lauantaina Typy varmaan iski laitsalla etukavionsa yhteen ja tuuletti riemuissaan: "Jee! Ei töitä tänään!" Emännän kaapin avain oli kateuksissa, joten emäntä ei saanut käpäliinsä kypärää. Minähän kun en ratsasta ilman kypärää! Luotan kyllä hevoseeni sataprosenttisesti ja kohtuullisesti omaan ratsastustaitoonikin, mutta hevosten kanssa kun voi tapahtua ihan mitä tahansa. Meinaan, että oma pää on pääoma, joten en viitsi leikkiä uhkapeliä oman terveyteni kustannuksella. Typy on ainakin onnistunut kompastumaan omiin koipiinsa ja tuiskahtamaan turvallensa. Lisäksi mamman ratsastukseen varaama aika meni työn touhuihin. Tallille tuli perävaunullinen kuivaa heinää pyöröpaaleissa, jotka oli raijattavat tallinvintin perälle. On se niin väärin! Isäntä pörräsi trakvaattorin kanssa (huom. kevyt homma!), kun taas tallityttö, emäntä ja minä (heikot naiset) ähisimme paalien kanssa. Aikaa meni melkein kaksi tuntia ja tuli hiki...

Sunnuntaina en sitten tuntenut armoa. Raahasin Typyn laitsalta, ja taas kerran köpöttelimme vakireitin maastossa. Ratsastuksen lopuksi raaputin näppylähanskat käpälissä rouvaa tisujen ympäriltä, mistä ötökät olivat jyrsineet. Heppa-parka oli muksahtaa nurin silkasta nautinnosta. Tammukalla oli huulet törröllä ja kaula vinkuralla ekstaasista. Olisipa ihmiset yhtä helppo pitää tyytyväisinä!

Sitten siihen tuskaan. Kisasunnuntaina satoi kaatamalla, joten heivasin läpimärät ridahousuni satulan päälle kuivumaan. Eilen sitten yritin ottaa ne käyttöön, mutta olivat mokomat tarttuneet naulaan kiinni. Ei siis muuta kuin tuolin päälle seisomaan ja irrottamaan housut naulasta. Seuraavaksi astuin alas - suoraan lattiassa olevaan kuoppaan, ja mäiskis! - maahan, kun nilkka vääntyi. Jep, kiitos kysymästä, talli oli vielä pystyssä, kun päivätallin jälkeen eilen lähdin kotiin. Kaatumisesta oli se hyöty, että huomasin juoksutusraippani kadonneen. Se on ollut tietyssä jemmassa Paavon kuolemasta lähtien, kun sitä ei ole tarvittu. Nyt se kuitenkin siis oli kadoksissa. Eli sinä rotta joka olet "lainannut" sen, ole hyvä ja palauta se! Juoksutusraipat eivät varsinaisesti ole ilmaisia. Lainaan mielelläni tavaroitani, JOS minulta kysytään lupa ja ne palautetaan paikoilleen.