Mitsuo Kure: Sotaisat samurait **

  Ensimmäinen mielikuva samuraista on se elokuvien uskollinen soturi, joka taistelee kuolemaan saakka eikä peräänny paikaltaan. Okei, sitten voittekin heittää mielikuvan romukoppaan. Oikeat samurait juonittelivat ja puukottivat herrojaan selkään minkä ehtivät. Taistelusta käpälämäkeen lähteminen oli hyvin yleistä, sillä vain idiootit taistelevat kuolemaan asti. Tyypit olivat raakoja ja taikauskoisia. Toki kulttuurissa olii hienostuneemmatkin puolensa, ja jotkut samurait olivat jopa kerrassaan kunniallisia.

Kirjan takakannessa sanotaan, että siinä kerrotaan samuraiden historiasta värikkäästi kattaen samuraiden syntyhistorian, valtaannousun, suuret taistelut ja muut historiallisesti tärkeät tapahtumat. Samuraikulttuurin arkeen paneudutaan yksityiskohtaisesti kertomalla haarniskoista, aseista, linnoituksista, strategioista ja elintavoista. No, ihan ei kirja täytä mitä lupaa. Minusta liikaa on painostettu irtonaisiin kuvauksiin sotaretkistä, jotka eivät sano länsimaiselle lukijalle mitään. Hyvällä tsägällä joku historiasta kiinnostunut tunnistaa Dannouran tai Sekigaharan taistelut. Nimissä menee sekaisin ja tulee tunne, että voi kun tämä jo loppuisi... Arjesta olisi saanut kertoa enemmän eikä kuivista taisteluista.

Kentaro Miura: Berserk Vols.20 - 25 ***** (manga)

  Onnistuuko Guts pelastamaan Cascan inkvisiittorin, joka on paljon enemmän kuin tavalliinen kuolevainen, käsistä? Riehumisensa seurasta Guts saa huomata hankkineensa itselleen seuraajia. Matka jatkuu kohti rannikkoa yli vuorien, jotka eivät ole vaaroja vailla. Veri roiskuu, ja irtopäät ja suolenpätkät lentävät. Mutta miten hitossa tähän kaikkeen liittyvät muumit?

Mainio tarina. Toki se on ultraväkivaltainen, mutta sitä kevennetään huumorilla. Mutta parasta tarinassa on se, että hahmot ovat moniulotteisia niin vahvuuksineen kuin heikkouksineensakin. Eli ei pelkkää miekanviuhdontaa. Lukekaa itse! Täti suosittelee.

Natsuki Takaya: Fruits Basket 9 ***** (manga)

  Sitten on vuorossa 180 asteen käännös... Toverusten kesäloma on alkanut. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää auringonpaistetta. Arisa löytää elämänsä miehen(?). Tässä osassa valotetaan myös Sakin menneisyyttä.

Mutta yhteistäkin tästä ja edellisestä sarjasta löytyy. Nimittäin kehitystarinoita ovat molemmat. Toki tämä on paljon aurinkoisempi lähestymistavaltaan, mutta molemmat käsittelevät vaikeita asioita. Tätäkin Täti suosittelee lämpimästi.

Takehiko Inoue: Vagabond 6 **** (manga)

  Musashi on siis saanut maan perusteellisesti turpiinsa Inshunilta ja kiehuu raivosta. Mutta yön pimeinä tunteina totuus tulee esille, sillä pinnalle nousee pelko. Onko Musashilla mitään keinoa lyödä Inshun? Samaan aikaan Matahachi saa elämänsä tilaisuuden.

Laatumangalla jatketaan. Tädin suosikkilajia eli kehitystarinaa tämäkin. Suosittelen. Tekijän tunnetuin sarja on muuten Slam Dunk. Käykö suosituksesta?

Masashi Kishimoto: Naruto Vols.32 - 33 **** (manga)

  Naruto ja Sakura jatkavat Sasuken etsimistä. Edellisen tehtävän jäljiltä Kakashi on toipilaana, joten ryhmä kaipaa kahta uutta jäsentä. Varsinkin toinen heistä käy pahasti Naruton hermoille. Vuorossa on myös eeppinen taistelu Orochimarun kanssa.

Ihan oikeasti nämä saisivat tulla kiivaammassa tahdissa kirjastoon! Taas on kauhea väli edellisiin osiin. Pitäisiköhän luovuttaa ja ryhtyä seuraamaan sarjaa netistä? Nyt hyvä sarja tämä on, joten lukeminen kannattaa. Ainoa vika on se, että hahmoja on tsiljoona, joten niiden ruodussa pitäminen on tosi vaikeaa...

Tarina: Masaya Hokazono; Taide: Betten Court: Girlfriend Vols.1 - 5 **** (manga)

  Sarja koostuu itsenäisistä tarinoista, jotka kertovat tämän päivän japanilaisista nuorista. Tosin sarjan perusteella heidän mielessään ei muu liiku kuin seksi... Vain muutamassa tapauksessa tarinat jatkuvat useammassa osassa.

No niin, nyt kaikki pelästyivät, että silkkaa pornoa koko sarja. Ei ole, vaikka kieltämättä onkin aika huuruinen sarja. ;-D  Käsittelee aika hyvin teinien epävarmuuksia ja kasvamisen kipukohtia. Tosin Tädille useimmista pojista tulee mieleen Mika Waltarin "sankarit". Niitä Tädin tekee mieli potkia persuuksille, kun ovat niin onnettomia nössöjä...