Pelko synnyttää vihaa, ja se puolestaan viharikoksia. Puhun siis näistä hyökkäyksistä homoseksuaaleja vastaan. Sitä luulisi, että itsekullekin olisi selvää, että on väärin syrjiä "erilaisia" ihmisiä. Itselleni ei tulisi pieneen mieleenkään syrjiä jotakuta ihon värin, kansallisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai uskonnon vuoksi. Varsinkaan kun ihonväriä tai seksuaalista suuntausta on mahdotonta valita itse.

Jotkut väittävät, että homo- tai transseksuaalisuus on epäluonnollista. Miten niin? Mitä enemmän asiaan perehdytään, niin sitä selvemmäksi käy, etteivät ihmisen seksuaali-identiteetti ja sukupuolen määräytyminen ole yksinkertaisia asioita. Lisäksi olen aivan satavarma, että jos ihminen pystyisi valitsemaan seksuaalisen suuntautumisensa, ei se olisi se, jota yleisesti pidetään "epänormaalina". On se sen verran raastavaa olla vähemmistössä, kun oma itse on pidettävä suurimman osan ajasta kätkettynä - luulisin. Jos tulet ulos kaapista, niin riskeeraat sen, että välit menevät poikki niin ystäviin kuin perheenjäseniinkin. Syrjintä on arkipäivää niin töissä kuin vapaalla. Et voi mennä naimisiin rakastamasi ihmisen kanssa, etkä voi adoptoida lapsia. Voi vain kuvitella minkälaisen vaikutuksen tekee, jos homoseksuaali on uskovainen, ja hänelle sanotaan, että hän iljetys jumalan silmissä. Entä sitten tämä interseksuaalisen papin tapaus? Siinä on ollut uskovaisilta kaukana jumalan opetukset lähimmäisen rakastamisesta ja siitä, ettei toista pitäisi tuomita. 

Kun Alexander Stubb vaati homoseksuaaleille oikeutta avioliittoon ja adoptioon, niin johan väki kohahti. Homot kuulemma ovat pervoja, jotka harrastavat kieroutunutta seksiä lasten silmien edessä, ja avioliitto olisi jumalan herjaamista. Keskustelussa homoseksuaalit rinnastettiin myös pedofiileihin. Jaahans... On totta, että joidenkin homoseksuaalien seksielämä on riskihakuista, mutta niin se on heteroillakin. Ja sellaisen riskihakuisen ihmisen kauhukuva on todennäköisesti rauhallinen kotielämä, joten adoptio tuskin tulee pieneen mieleenkään. Jotkut taas pelkäävät, että myös lapsista tulee homoseksuaaleja ja muutenkin epätasapainoisia. Ihan niin kuin tavallisissa perheissä kasvaisi vain tasapainoisia lapsia. Kyllä se on se rakastava ja tukeva ilmapiiri kodissa mikä on tärkeää, ei vanhempien sukupuoli. Homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus. Homoksi siis synnytään, ei ryhdytä. Ei se tartu. Pedofilia on puolestaan ihan eri asia, uhreina voi olla niin tytöt kuin pojat eikä uhrin ja tekijän tarvitse olla samaa sukupuolta. Pidetään tämä juttu pois tästä keskustelusta. Jookos?

Hyökkäys Pride-kulkuetta vastaan, viimeöinen SETAn ikkunoiden rikkominen ja ovien tuhriminen. Tekijöinä nuoret miehet, ainakin jälkimmäisessä nahkatukat. Mitä he pelkäävät? Sillä pelostahan se viha syntyy. Toki monet käyttävät uskontoa syrjinnän ja tuomitsemisen perusteena, mutta tässä tapauksessa siitä tuskin on kyse. Pelkäävätkö he, että homot tulevat joukolla ja raiskaavat heidät? Jatkakoot vain unelmoimista... Miksi on niin vaikeaa elää ja antaa toisten elää? Kyse on kuitenkin aikuisista ihmisistä, jotka vapaaehtoisesti ja tiedostaen ovat tehneet oman ratkaisunsa. Jotkut ovat vain sitä mieltä, että heidän "totuutensa" on se ainoa oikea ja muut on käännettävä samalle kannalle vaikka väkisin. Tai sitten kantakoot tekojensa seuraukset... 

Ja nyt kun kerran kysyitte - Täti on umpihetero. Kyse on vain moniarvoisuuden hyväksymisestä ja siitä, ettei kenelläkään ole hallussaan ehdotonta totuutta. Varsinkaan uskontoa tai tietämättömyyttä ei voi pitää lieventävinä asianhaaroina. Toki on asioita jotka ovat väärin ja piste. Mutta ihmisen seksuaalisuus ei kuulu niihin. Sitäpaitsi - mitä se kenellekään kuuluu, mitä toisten makuuhuoneessa vällyjen alla tapahtuu kahden aikuisen välillä?

Wiki sanoo asiasta seuraavaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Homoseksuaalisuus

http://en.wikipedia.org/wiki/Homosexuality

http://fi.wikipedia.org/wiki/Transsukupuolisuus

http://en.wikipedia.org/wiki/Transsexualism