Täti pääsi näin puolenpäivän kunniaksi metsästystoimiin. Nimittäin varpusenpoikanen lehahti visiitille sisälle avoimesta ovesta. Ei, Miska ei ollut tällä kertaa mitenkään osallinen tapahtumaan. Tosin jos olisi ollut sisällä, niin siitähän riemu olisi syntynyt, kun kissa olisi sinkoillut linnunpojan perässä.

Täti havahtui koneen äärestä epäilyttävään räpinään. Siinä vieressä kirjahyllyn päällä nökötti varpusenpoikanen. Lapsukainen oli ihan h-moilasena, tai siis pikemminkin paniikissa. Räpisteli kirjahyllystä kaapin päälle, ja edestakaisin. Täti syöksähteli rätin kanssa perässä. Sitten penska lehahti takan päällä olevan television päälle tai taakse. Täti kuvitteli sen jääneen nalkkiin taakse, mutta kun fikkarilla sinne kurkistelin niin mitään ei näkynyt. Oli sitten nähnyt siitä turvallisen pakotien ulos pihalle. Hyvä niin.

Visiitti oli lyhyt, alle viisi minuuttia, mutta ainakin me heräsimme. Talouden Toinen Jäsenkin pääsi jatkamaan syömistään. Mutta ehkä kuitenkin tirppojen on parasta pysyä ulkona, ei ole niiden elämä siellä ihan yhtä jännää.